KÖSSI - NOME
Noutajien metsästyskokeisiin meidät tutustutti Kati
Pepe-tollerinsa kanssa. Tapasimme sattumalta
toko-koulutuksissa Kössin ollessa jo reilun vuoden ikäinen.
Aluksi oli tarkoitus vaan vähän kokeilla, mitä kössi tuumaa
dameista ja riistasta... Damit ovat edelleen aika tylsiä,
mutta: Kössin mielestä tiput on pop! Siitä se sitten
alkoi... Kössi ottaa riistat spontaanisti eikä arastele
epätavallisempaakaan riistaa.
Elokuussa 2001 taipparit meni ensi yrittämällä läpi.
Tuomarina Antskogissa, Pohjan kunnassa, toimi erittäin rento
ja kannustava Risto Aaltonen. Olimme Kössin kanssa molemmat
aivan noviiseja. Kiitos onnistumisesta kuuluu ehdottomasti
koiran erinomaisille taipumuksille. Kiitos taipumukset
omaavasta koirasta taas kuuluu kasvattajalle! Koiraa
hankkiessani ei nimittäin tullut mieleenkään harrastaa
metsästykseen liittyviä asioita. Periaatteessa yhtälailla
olisin siis voinut saada koiran jota ei noutaminen
kiinnosta. Onneksi kävi kuitenkin näin, sillä rodun pariin
on sattuman kaupalla tullut yksi innokas metsästysharrastaja
lisää.
Kesäksi 2002 harjoiteltiin nomen alokasluokkaan kuuluvia
osa-alueita. Haku on Kössillä aina ollut hyvä. Se etsii
laajalta alueelta itsenäisesti ja sinnikkäästi.
Kompastuskivemme on ollut markkeeraukset, joten keskityimme
niiden harjoittelemiseen. Perinteisestihän tollereilla on
hieman lyhyehkö muisti ;-) Motivoituja linjalle lähetyksiä
on harjoiteltu paljon ja nekin alkoivat sujumaan vedessäkin.
Kesällä 2003 saimme toisen ykkösen alokasluokasta ja siirron
avoimeen luokkaan. Kesällä 2004 ei kokeisiin ole
osallistuttu, sillä vammautuminen esti osallistumisen.
Kössiltä revähti hauisjänne ilmeisesti liukastumisen
seurauksena ja kaiken kaikkiaan kuntoutuminen vei aikaa
reilun vuoden. Aluksi huomasin ainoastaan koiran liikkuvan
satunnaisesti epäpuhtaasti. Hakeuduimme eläinfysioterapeutin
luo ja hänen avullaan koira saatiin kuntoon. Hauisjänteen
revähtymä saattaa invaloida koiran sen loppuelämäksi ja
meidänkin kohdalla oli vaihe, jolloin uskoimme koiran
kuntoutuvan korkeintaan siihen pisteeseen että se voisi
juosta vapaana. Aikaa, rahaa, hierontaa ja kyyneleitä siinä
kieltämättä kului enemmän kuin laki sallii, mutta tänä
päivänä koira on niin hyvässä kunnossa että voi kisata
agilityssä ja osallistua nome-kokeisiin.
|